TAFT:n U20 joukkue kaatui kahdesti Vaasan turnauksessa, peli-ilme kuitenkin esimerkillisen mairea.
24.09.2020
TAFT:n U20 joukkue kaatui kahdesti Vaasan turnauksessa, peli-ilme
kuitenkin esimerkillisen mairea.
Perjantaina 18.9. iltapäivällä pakkautui 16 nuorta pelimiestä Vantaalla bussiin, mukana epämääräinen sakki valmennusta, huoltoa ja muuta staffia. Loukkaantumiset verottivat päälukua pelaajistossa, mutta pelikuntoiset olivat valmiina: pelaaman paljon ja pelaamaan ei-niin-tutuilla pelipaikoilla. Suunnaksi Vaasa... Josta löytyi täydellinen hotelli nuorille miehille valmistautua seuraavan päivän kahteen fudismatsiin: Hotelli jossa ei ole mitään. Eikä ympäristössä tuulen tuiverruksen ja hanhien kaakatuksen lisäksi... mitään. Lavli.
Lauantai, pelipäivä. Sanotaan, että myrskyn jälkeen on tyyntä, mutta Vaasassa tuulee aina. Ainakin Aila. Botnia-halli ja sen kupeessa oleva tekonurtsi löytyvät helposti, valmistautumiset, lämmittelyt ja sitten kotikaupungin joukkue Royals ensin vastaan. Vaasalaiset painavat ensimmäisellä puoliajalla myötätuulen turvin kaksi maalia Vantaalaisten jäädessä nolliin. TAFT:n peli pohjautuu heittopeliin, mutta vastatuuleen heittäminen vähän kuin vastatuuleen kuskusin syöminen, hankalaa. Puoliajan jälkeen kenttäpäädyt vaihtuvat, nonyt... Puolustus pysäyttää Royalit oman maalin läheisyydessä ja hyökkäys scoraa! Jesper Korkalainen heittää, ECG-vahvistus Juuso Viljanen koppaa pari pitkää palloa, homma pelittää. Vaasan hyökkäys kuitenkin tekee maalin vuorollaan ja alkaa tulla kiire tehdä pisteitä lyhennetyllä peliajalla, käy kuten kiirehtiessä yleensä - ei hyvin. Vaasa Royals voittaa parilla/kolmella maalilla.
Puoli tuntia taukoa, tankkaamista, paikkaamista, teippausta ja laastaroitia. Kolmea kundia ei valitettavasti saada enää harsittua kasaan ja Helsinki Woverines kohdataan 13 pelaajan voimin. Wolvot tekee alkuun ykkösmiehistöllään muutaman TD:n, TAFT kundit pistää hanttiin, tsemppaa ja taistelee, peli tasaantuu. Kova pelipäivä vaatii veronsa ja vielä 1 urho joutuu jättämään pelin kesken, tusina jäljellä. Vastaanottokokemusta heitetylle pallolle ei juurikaan ole jäljellä, niinpä TAFT etenee enimmäkseen Arttu Partasen juoksuilla. Pallon lisäksi Arttu kantaa useimmiten useampaa vastustajaa mukanaan vähintään 10 yaardia. Vähintään. Lopputulos matsille on TAFT jotain ja Wolvot jotain + vähän päälle.
Turpaan tuli kahdesti. Ei niinkään yllätys ottaen huomioon TAFT:n rosterin kapeuden ja sen että molemmat vastustajat todella osaavat/osasivat pelata. Moni meidän kundi pelasi molemmat matsit kokonaan poistumatta kentältä, moni pelasi täysin vieraalla pelipaikalla. Tästä huolimatta (tai siitä johtuen?) joukkue pelasi yhteneisesti, kurinalaisesti, taistellen joka tilanteen loppun asti ja joka kundi voi olla ylpeä suorituksestaan. Hattua päästä. Paluumatka sujuikin leppoisissa tunnelmissa kuunnellessa takapenkin naurua, U20 = joukkue.
Sebu Järvinen Päävalmentaja
|