Kehonhuolto on liikkuvuutta, notkeutta ja tasapainoa24.05.2016 Jokainen meistä tarvitsee kehonhuoltoa. Siis sitä, mikä rentouttaa ja palauttaa treenien jälkeen. Huollon tarve kuitenkin vaihtelee paljon iästä ja työstä riippuen. Lihasten kireys vaivaa istumatyöläistä etenkin niskahartiaseudulla ja kireät lonkankoukistajat kipeyttävät alaselkää. Urheilijan tärkein syy kehonhuoltoon on palautuminen fyysisestä rasituksesta, mikä edistää kehonhallintaa ja vähentää loukkaantumisriskiä. Entinen ammattilaisjääkiekkomaalivahti Markus Helanen tutustui ryhtikartoitukseen TAFT Vantaan yhteistyökumppani JV Kehonhuollon tiloissa.
JV Kehonhuolto Oy auttaa kaikenikäisiä ja kaiken kuntoisia. Tuloksista hyötyvät niin hyötyliikkuja, huippu-urheilija kuin tavallinen kuntoilijakin. Kuntoliikkujat tavoittelevat pääasiassa parempaa suorituskykyä eli jaksamista arjessa. Tavoitteena on usein kestävyyden, lihaskunnon ja -voiman parantaminen, mutta apua tarvitaan usein liikkuvuuden lisäämisessä. Urheilijat käyvät urheiluhieronnassa, hakemassa vinkkejä treenaukseen tai kuntouttamassa urheillessa vaurioituneita lihaksia tai niveliä. JV Kehonhuolto toimii Aviapoliksen toimistotalo Technopoliksessa. Suurin osa asiakkaista on kuitenkin seurannut yrityksen keulahahmoja, Juha Venäläistä ja Jukka-Pekka Välirantaa, edellisistä toimipaikoistaan. ”Juha oli jo kolmas omaohjaaja edellisessä paikassa. Ensimmäisten kahden kanssa ei synkannut. Aina puhuttiin painosta, ja onhan sitä kertynyt, mutta minä halusin vain kuntoilla. Juha oli ensimmäinen, joka oikeasti kuunteli eikä välittänyt siitä, mitä se vaaka näytti. Kun se sitten lähti tänne, niin lähdin perään”, sanoo naisten pukuhuoneen ovelta tavoitettu keski-ikäinen naisasiakas. Kuntoilijat ovat siis saaneet apua selkäkipuihinsa, mutta halusimme nähdä käytännössä mitä JV Kehonhuollossa tehdään. Valitsimme koekaniiniksi entisen huippu-urheilijan.
Entinen jääkiekkomaalivahti Markus Helanen koekaniinina Markus Helanen istahtaa JV Kehonhuollon kuntosalin laitteeseen ja haukottelee. Kaksivuotias pojanviikari Miro on potkinut isiä koko yön. Poika pelaa ja torjuu maaleja päivin öin. Viikarin isä, Helanen, on lupautunut koekaniiniksi ryhtikartoitukseen. Pitäisi olla virkeä, mutta voimat ovat vähissä. Onneksi koulutettu hieroja, personal trainer Juha Venäläinen on itsekin valvonut myöhään rullakiekkopelinsä takia, joten ensimmäinen erä ainakin on tasapeli. Venäläinen kysyy kaikilta uusilta asiakkailta vammoista, jotka on otettava liikkeissä huomioon. Markus Helanen, joka loukkaantui vakavasti harjoitusottelussa elokuussa 2005, on todettu pysyvästi työkyvyttömäksi jääkiekkomaalivahdin ammattiinsa. Venäläiselle hän kertoo tarkemmin niskan ja pään alueen vammastaan, ja sovitaan, että Helanen sanoo heti, jos jokin liike tuntuu pahalta. Tosin Helanen tuntee kehonsa, ja sanoo, että jokin liike saattaa aiheuttaa kuvottavan olon, kipua ja väsymystä vasta tuntien jälkeen. Tapaturman aiheuttama aivovamma ja niskanikaman väärä asento ovat vaikeuttaneet myös taloudellisesti Helasen elämää pian yli kymmenen vuotta. Hän sanoo, ettei ole urheillut onnettomuuden jälkeen, sillä aluksi jo alle sadan metrin kävely huimasi. Lähiaikoina hän on kuitenkin kokeillut tennismailaansa onnistuneesti, varsinkin vastustajien mielestä. Entisenä huippu-urheilijana Helasen näyttää olevan vaikea olla tyytyväinen alle sata lasissa -suorituksiinsa. Helanen on kuitenkin oppinut kuuntelemaan kehoaan. Hän on joutunut antamaan aivoilleen sen kaipaaman levon. Entisen urheilijan kurinalaisuus on ollut avuksi kuntoutumisessa, samoin Helasen sitkeys. Hän ei ole luovuttanut, ei kehonsa suhteen eikä elämän.
Urheilutausta näkyy kehonhallinnassa ”Kaikestahan sen näkee,” vastaa Venäläinen kysymykseen, miten Helasen urheilutausta näkyy ryhtiä kartoittavissa harjoituksissa. Liikeradat ovat tuttuja ja kehonhallinta ihan omaa luokkaansa. Helasen koko 191-senttinen selkäranka on suora, mutta yläselän lihaksisto on alkanut painua alaspäin vaikka muuten niskanikaman ongelma ei näy ulospäin. Niskahartiaseutu Helasella on kuitenkin jäykkä. ”Lihaksistolla on tapana suojella kipeitä tai vaurioituneita kehon alueita, ja kompensoida tilannetta käyttämällä viereisiä lihaksia jonkun toiminnan suorittamiseen. Usein se johtaa virheasentoihin”, muistuttaa Venäläinen. Toimistotyöntekijän keho tarvitsee huoltoa siinä missä urheilijankin. ”Kehonhuollon merkitys kasvaa sitä mukaa, mitä staattisempaa työtä tekee tai mitä enemmän ikää tulee. Keho ei enää jousta samalla tavalla kuin nuorempana ”, Venäläinen jatkaa. Helanen silminnähden välillä kärsii ja välillä jopa nauttii venyttävistä liikkeistä. Hierontaa hänelle ei suositella nikamavamman takia. Oman kehon painon avulla tehtävät liikkeet ovat sopivan kevyitä. Hiki kimmeltää silti Helasen otsalla, sillä oman kehon painolla tehtävät liikkeet ovat kuitenkin rankkoja. Ne tehdään hitaasti, aivan kuin omaa kehoa jarruttaen.
Huoltovinkit kesään Viimeiset liikkeet tehdään kepin avulla, ja sitten kartoitus on ohi. Helanen kiittää kokeilusta ja naurahtaa, että juttuun voisi vähän liiotella hänen voimiaan. Voimaa hänellä kuitenkin riittää tavalliseen kuntoilijaan verrattuna, mutta tapaturma on vain vaikeuttanut kaikkea liikuntaa. Ryhtikartoituksen päätyttyä Venäläinen ei näe ryhdissä ongelmaa. Hän antaa silti käyntikorttinsa Helaselle, ja toivottaa hänet tarvittaessa tervetulleeksi huoltoon. Venäläinen muistuttaa, että suomalainen huoltaa useammin autoaan kuin itseään, joten ainakin kesällä kannattaisi muistaa myös omaa kehoa. Vaikka itsenäisesti. ”Ennen sitä jokakesäistä autonpesua voi vähän verrytellä, ettei selkä venähdä. Puutarhassa lapionvarressa kannattaa muistaa se oikea nostoasento, ja jos ei tiedä mikä se on, niin ajanvaraus Aviapoliksen Technopolikseen ja meiltä saa huolto-ohjeet huokeaan hintaan. Taftilaisillehan se oli -10% kaikista palveluista”, muistuttaa Venäläinen. Anne-Irene Leino |
